Päivä Helsingissä on Eino Leinon terävä ja lempeän satiirinen kuvaus suomalaisesta aate-elämästä sortovuosien kuohunnassa. Sen keskushahmo, vanha maaseutukoulun opettaja Teofilus Malakias Tavela, on köyhtynyt mutta henkisesti tarmokas mies, jonka elämä on kulunut sanomalehtien, puolueiden ja isänmaan kohtalon parissa. Hän näkee itsensä lähes kansakunnan viimeisenä sovittelijana, vaikka hänen identiteettinsä on täynnä ristiriitoja: hän on yhtä aikaa suomenmielinen, perustuslaillinen, kansanvaltainen ja vapaamielinen, mutta jää silti puolueiden väliin. Tavela matkustaa Helsinkiin toteuttaakseen tehtäväänsä, ja pääkaupungissa hänen maailmansa kohtaa sukupolvien, aatteiden ja etujen ristipaineen. Veljenpoika Tauno, yliopettaja Lyy'n perhe ja nuori älymystö paljastavat, kuinka politiikka, avioliitto, raha ja seurapiiripeli kietoutuvat toisiinsa. Catanin kahvilassa lehtiväki ja nuoret radikaalit pilkkaavat sekä vallanpitäjiä että itseään, ja keskusteluissa vilisevät sensuuri, sosialismi, isänmaallisuus ja itsekorostus. Leino rakentaa samalla humoristisen mutta tarkkanäköisen kuvan suomalaisesta sivistyneistöstä, jonka suuret aatteet elävät arkisissa sanailuissa, itsepetoksessa ja vilpittömässä idealismissa. Tämä painos on täysin restauroitu modernilla ladonnalla ja räätälöidyllä kansikuvalla.

À propos de l'auteur

Leino, Eino

Eino Leino (1878–1926) oli suomalaisen kirjallisuuden suuria uudistajia, runoilija, kriitikko ja kulttuurivaikuttaja, jonka elämä kulki lahjakkuuden, levottomuuden ja henkisen etsinnän merkeissä. Hän kasvoi Kainuussa, opiskeli Helsingissä ja nousi jo varhain aikansa näkyvimpiin kirjallisiin ääniin, mutta hänen elämäänsä varjostivat myös taloudelliset vaikeudet ja terveysongelmat. Leino ehti uransa aikana kirjoittaa poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen tuotannon, jossa lyriikka, näytelmät, esseet ja käännökset muodostavat kokonaisuuden, joka on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen kulttuuriin. Hänen teoksissaan toistuvat rakkaus, kuolema, kansallisuus, vapauden kaipuu, luonnon läheisyys ja ihmisen sisäinen ristiriita, ja juuri nämä aiheet puhuttelevat yhä nykyisin, kun etsimme merkitystä epävarmassa maailmassa. Leino osasi yhdistää kansanrunouden sävyt eurooppalaiseen symboliikkaan ja moderniin psykologiseen herkkyyteen, minkä vuoksi hänen runoutensa tuntuu yhtä aikaa perinteiseltä ja ajattoman tuoreelta. Hänen merkityksensä ei rajoitu vain kirjalliseen mestaruuteen: hän auttoi muovaamaan suomen kieltä ja runouden ilmaisua sellaiseksi, että siitä tuli koko kansan yhteinen henkinen omaisuus. Nykyajan lukijalle Leino tarjoaa sekä esteettistä nautintoa että lohtua, sillä hänen säkeissään kuuluu ihmisenä olemisen hauraus ja kauneus. Hänestä kiinnostuvat erityisesti ne, jotka rakastavat runoutta, suomalaisen kulttuurin juuria ja tekstejä, joissa tunne, ajattelu ja musiikillinen kieli sulautuvat yhteen.